perjantai 18. toukokuuta 2018

VITILIGON KESÄTERKUT 1+2


Nyt meitä on kyllä hellitty älyttömän kuumilla päivillä, ihanaa! Muistetaan aina suojata itsemme siltä auringolta, vaikka olisi puolipilvistäkin niin silti ne aurinkorasvat niskaan. Etsiskelin meille uudet aurinkorasvat, pojalle päädyin ostamaan apteekista fysikaalisen aurinkosuojan ja itselleni nappasin marketista perus Nivean SPF 30. Vaan eipä tuo suojakerroin tunnu riittävän mulle, johtunee ilmeisesti vitiligosta. Moni varmaan tässä kohtaa miettii, että niin mistä? 



"Vitiligo on yleinen iholla esiintyvä autoimmuunitauti, jossa iholle kehittyy oireettomia valkoisia läiskiä. Taudin syytä ei ole vielä kokonaan selvitetty, mutta sen tiedetään olevan monitekijäinen. Myös geneettisillä syillä tiedetään olevan rooli taudin puhkeamisessa. Henkilön oma puolustusjärjestelmä reagoi ihon pigmenttisoluihin (autoimmuunireaktio) ja aiheuttaa näin hiljalleen laajenevia valkoläiskiä eri puolilla ihoa."


Lainattu Allergia.fistä


Kuva täältä

Multa löytyy valkoisia läiskiä näkyvimmin mahasta ja selästä. Jalkaterissä on myös ja uusimpana havaintona on nyt tullut käsiin ja kainaloihin läikät. Ilmeisesti ne ovat nyt lisääntymässä. Mä muistan näiden olleen mulla läpi elämäni, päiväkoti-ikäisenä näitä jo oli. Meillä oli suvussa vitiligoa myös mun isomummulla eli geeniperimää on. 

Siitä huolimatta, että mulla on nää läntit hyvin maltillisia ja huomaamattomia niin silti muistan, että ala-asteella meidän luokalla oli yksi poika, joka kiusasi mua näistä. Olin lehmä, koska lehmäthän ovat myös pilkukkaita. "Tuolta ammu tulee". Kyllä (jotkut) lapset osaakin olla idiootteja. Muistatteko, kun ysärin aikaan oli muodissa napapaidat? Mullakin löytyi niitä (parit Spice Girls napapaidat, ne on muuten jossain muistojen laatikossa vieläkin pölyttymässä), mutta mä en niitä ikinä päälleni pukenut. Nimenomaan tuon lehmä -kommentoinnin takia mä en kehdannut niitä paitoja käyttää, sillonhan koko maailma olisi nähnyt mun mahassa olevan valkoisen läntin. 



Kolmannella luokalla ollessani tapasin ensimmäistä kertaa toisen kenellä oli myös vitiligo. Se oli kaverini isä, jolla oli pitkä poninhäntä tukka. Tällä ihmisellä oli isoja vitiligon läiskiä laaja-alaisesti kehossa, toinen käsi oli miltein kokonaan valkoinen. Poninhäntä oli vaaleanruskea, mutta siellä oli paksuhko valkoinen raita. Hällä oli vitiligosta johtuen valkoinen läntti päänahassa, jonka takia hiuksetkin kasvavat vitivalkoisina siitä kohtaa. Hällä oli länttejä myös kasvoissa. Pienenä ihmisenä mä sillon ihannoin tätä kaverini isää, joka uskalsi pitää hihatonta paitaa ja näytellä meille valkoisia länttejään. Ja se tunne, kun tapaat "kohtalotoverisi"! Ensimmäistä kertaa elämässäni näytin ylpeänä omia vitiligon länttejäni ihmiselle "mullakin on näitä". 

Yläasteelle mentävänä kesänä muistan, kun kokeilin meikkivoiteella peittää mahassa olevaa länttiä. Olisin halunnut olla rannalla bikineissä niinkuin kaikki kaveritkin, mutta edelleenkään en tahtonut esitellä länttejäni kaikelle kansalle. Eihän se millään meikkivoiteella sen hassummaksi muuttunut ja kesät mä hiihdin yleensä jollain toppi mallisella uima-asulla. Ja kaikki tää häpeä länttejä kohtaan johtui sen ala-asteella olevan pojan huutelusta. Siitä, että se poika kerran näki nopealla vilasulla jonkun liikuntatunnin jälkeen pukukopissa nää mun pari hassua valkoista länttiä, kun vaihdoin vaatteita. 

Kuva täältä


Yläasteen loppupuolella aloin seurustelemaan ekan kerran ja poikaystävä ei karttanut valkosia länttejäni, ei pitänyt niitä juuri minään. Sillon vasta mä aloin ajattelemaan, että so what vaikka ihmiset nää näkeekin. En oo koskaan pahastunut siitä, että ne nähdessään on kysytty mitä ne on enkä siitä vieläkään pahastu. Joskus ajattelin, että kumpa ne ei leviäis, mutta tällä hetkellä ei sekään mua haittais. Toivon toki ettei ne päänahkaan tulisi, koska niihin ilmeisemmin ei hiusvärikään tartu. 

Näin paahtavina aurinkoisina päivinä niissä on se huono puolensa, ne nimittäin palaa. Ei rusketu ollenkaan vaan suoriltaan kärvähtää. Siks just oon ihan neuroottisena lisäillyt auringossa ollessani rasvaa niskaan minkä kerkeen. Pojalla vitiligoa ei ole, ainakaan vielä. Hän täyttää tänä kesänä neljä, mulla oli siinä iässä niitä jo. 



Vitiligohan ei ole tarttuvaa. Sä et sitä saa multa mitenkään itseesi. Toki, kun mulla sitä geeniperimänä on niin aina on mahdollista, että lapsille se siirtyy. Tai niiden lapsille, lastenlasten lapsille. Ei voi tietää. 

Sen jälkeen, kun oon nahkaani grillannut auringossa niin suihkun jälkeen heitän after sunit iholle. After sunit viilentää, rauhoittaa sitä auringossa kärtsäämää ihoa sekä kosteuttaa. Mulla on tähän tarkotukseen käytössä Foreverin Aloe Vera Gelly, joka nimensä mukaisesti on geeli sekä toisinaan turvaudun sitten suihkutettavaan Aloe Firstiin. Toimii! Oon myynyt kys. tuotteita ja omasta pikkusesta varastosta löytyykin näitä luottotuotteita muutamia kipaleita. Sen verran on mainostettava, että tuo Aloe Gelly on ihan saakutin monipuolinen tuote! Aloe veran lisäksi siitä löytyy antioksidanttiset C- ja E-vitamiinit, rauhoitusta tuova allantoiini ja glyseriini, joka tuo kosteutusta iholle. Itse huiskin after sunin lisäksi tätä hyttystenpistoksiin sekä pieniin palovammoihin (rauhoittaa ja viilentää), nirhaumiin ja pieniin haavoihin, kipeisiin kynsinauhoihin, rauhoittamaan ihoa karvanajojen jälkeen, meikin alle, silmänalusiin.. lukemattomia käyttötarkoituksia. Peukku tälle tuotteelle.



Itseni lisäksi tunnen vain kaksi muuta vitiligoa, mutta onko teitä siellä lukijoissa? Mitenkä eläminen on sujunut läikkien kanssa, onko teitä kiusattu niistä? Ootteko joutuneet häpeämään, peittelemään niitä? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti